Kurkistusta töihin

Viime viikolla aurinko jo sulatteli lumia, mutta tämän viikon vesisateet ovat tehneet kevättä oikein tosissaan. Meidän pihan purossa virtaa vesi niin, että kohina kuuluu sisälle asti. Jäälle ei ole enää menemistä, kun puro on tuonut rannalle vettä roppakaupalla heikentäen jäätä samalla.

Nyt olen sitten kurkistellut ISOverstaan tapahtumiin. Eilen olin lähes koko päivän Kuopiossa perehtymässä verkostomme kuvioihin. Ihmeesti ne jutut alkoivat tuntua tutuilta ja imaisivat jo vähän mukaansa. Mukava oli saada kuulumisia kokouksista, koulutuksista ja myös uusista virityksistä, joita siellä koko ajan keksitään. Tänään olen sitten valmistellut ITK-esitystä, jonka tulin syksyn innostuksessa luvanneeksi. Vähän jännittää, miten pääsen siihen esitykseen sisälle, kun on tässä kuukausikaupalla koittanut päästä kaikesta irti.

Huomenna vaihdan taas maisemaa ja lähden ruokkimaan meidän rakentajia Vihassaareen. Tänään Jukka ja Mikko ovat aamuvarhaisesta purkaneet hirsielementtejä rekka-autosta. Nyt ne seinät sitten odottavat siellä perustusten tekemistä ja pystyttämistä. Huomenna tulee jo kaivuri töihin. Mielenkiintoista nähdä, miten maisemat ovat muuttuneet viime käynnistä, josta taitaa olla pari kuukautta. Tämän kuvan Mikko lähetti nyt illan suussa.

Kotona jälleen

Nyt on kääntynyt uusi lehti vuorotteluvapaallani. Antoisa matka irrotteli työkuvioista ja arjesta niin, että on suorastaan vaikea saada otetta elämän arjesta. Ehkä ajattelenkin monista asioista edes vähän uusista näkökulmista. Nyt on aika katsoa eteenpäin kohti kesää ja uusia tehtäviä. Viime viikon lumipyryjen jälkeen on aurinko paistanut keväisesti useita päiviä sulatellen paksuja hankia.

Työasioihin virittyminen alkaa ensi viikolla, kun piipahdan Kuopiossa ISOtoimistolla Eilan ja Anun luona. Parin viikon päästä mennään ITK-päiville, jotka tarjoavat yleiskatsauksen verkko-opetuksen maailmaan, missä nyt mennään. Katsotaan, miten uudet jutut jaksavat innostaa!

Huomenna olemme menossa rakennusmessuille virittymään ja hakemaan ideoita rakennusprojektiin, joka alkaa ihan lähiviikkoina heti lumien sulamisen jälkeen. On siis uutta pohdittavaa paljon, onneksi loma jatkuu vielä ...

Tänään matkaan!

Työssäkävijöistä voi kuulostaa oudolta, että vuorotteluvapaalla on ollut niin kiire, ettei ole ehtinyt edes lenkille. Niin se vain kävi, kun monet tärkeät asiat ja tapaamiset osuivat samalle viikolle. Matkavarustelut alkavatkin nyt olla pulkassa niin, että iltapäivällä voimme suunnata auton nokan kohti Helsinkiä. Varkaudessa on nyt kovin talvista ja luntakin isot kinokset. Jukka ehdottikin, ettei kannata tehdä lumitöitä, kun aurinko kuitenkin sulattaa ne matkamme aikana.

Työrintamaltakin sain tällä viikolla mukavia terveisiä siitä, miten asiat siellä edistyvät. Koitin pitää silti pään kylmänä hurahtamatta niihin mukaan. Kaikella on aikansa, nyt on minun lomani aika.

Lomatarinaa jatkan sitten Israelin matkan jälkeen. Matkakertomusta yritämme kirjoitella yhdessä Jukan kanssa sikäli kun tilanne sallii. Se löytyy täältä:
http://israeltarina.blogspot.com/

Toivottelen virkistävää hiihtolomaa kaikille!

Matkavalmistelua

Olipa tänään aurinkoinen ja keväinen sää. Enpä vaan kerinnyt juuri ulkoilemaan, kun meni päivä kaupunkiasioilla ja kotihommissa. Viikonloppuna kierrettiin Kerimäki - Lappeenranta -kierros vaihtelevassa säässä. Vanhukset voivat olosuhteisiin nähden hyvin, vielä ysikymppisinäkin täynnä elämän suunnitelmia ja aktiviteetteja. Mummi suunnittelee uusia kutomisia ja ukki maalauspuuhia. Elämä on elämistä varten.

Tämä onkin kiireinen viikko matkavalmisteluineen. Nyt on varattu majoituksia, Petran retki ja vuokra-autokin on odottamassa lentokentällä sunnuntai-iltana. Sääennustuksia olen seurannut. Aika vaihtelevaa on sielläkin ollut, vaikka aurinko jo paistaa lämpimästi useimpina päivinä. Sää voi siis vaihdella Eilatin helteestä Jerusalemin viileämpään kevätsäähän. Vielä tänä iltana meinaan katsastaa vaatevarastoni matkan varalle. Kotonakin on paljon huolehtimista, kun talo jää tyhjilleen viikkokausiksi. Mukavaa tämä on, kun ei tarvitse käydä päivisin töissä. Vuorotteluvapaasta iloitsen joka päivä!

Huomenna sukuloimaan ...

On tämä ihmeellistä: ei tarvi laittaa herätyskelloa soimaan eikä valmistautua illalla huomisiin tehtäviin. Tietokoneella toki tykkään istua joka päivä, mutta entistä harvemmin piipahtelen ISOverstaan sivuilla. Se ei tarkoita suinkaan kiinnostuksen puutetta, vaan tarkoituksellista irrottautumista työkuvioista -- voidakseni kohta palauttaa kaikki taas mieleen uudella innolla.

Ennen vuorotteluvapaata kuvittelin tämän ruhtinaallisen ajan tuottavan meille siistin kodin, järjestävän kaikki varastot, hoitavan yhdeydet kaikkiin ystäviin ja sukulaisiin ja kaikintavoin korjaavan rästitöiden ongelman. Niin ei ole käynyt. Omassa päässä lienee hieman järjestystä tullut ja toisaalta noussut tietoisuuteen uusia selvitettäviä asioita. Saan aikani kulumaan ilman sen kummempaa tekemistä hengailemalla sitä sun tätä. Vuorotteluvapaan perusoikeuksiin katson kuuluvan päiväunet, joka maistuu makeimmalta ruokailun jälkeen ja hyvän kirjan seurassa. Ulkoilu onnistuu parhaiten askelmittarin kanssa - niin suoritustavoitteiseksi olen tähän ikään mennessä tullut.

Huomenna lähdemme Kerimäen suuntaan ja sieltä edelleen sunnuntaina Lappeenrannan kautta kotiin. Vihassaaren rakennusprojekti perjantaina konkreettisen lähtölaukauksen, kun rakennustarkastaja tulee merkitsemään päärakennuksen lopullisen paikan tontille. Polarhousen lämpöhirsipaketti on tilattu. Siinäpä haastetta ja askaretta kevääksi ja kesäksi ...

Muuten ensi yöksi on luvattu kuun pimennys. Eilisiltana ihailin jäällä kirkasta täyskuuta, nyt taitaa olla pilvessä eikä tuo luvattu pimennyt ole nähtävissä.

Vuorotteluvapaata jo yli kuukausi

Uskomatonta, että vuorotteluvapaata on kulunut jo yli kuukausi - kohta kaksi. Monenlaista tekemistä ja toimintaa on ollut niin paljon, että vieläkin kaipaisin joitakin 'vapaita' päiviä, ilman mitään ohjelmaa. Tammikuu meni ISOverkoston asioita arkistoidessa ja "käsitellessä". Suunnittelin myös monenlaista tekemistä, joista osasta olen suosiolla luopunut stressin pelossa. Ainoa säännöllinen meno on maanantai-illan englannin tunti kansalaisopistolla. Vieraita ja tapaamisia on ollut paljon, mutta olen sentään vähän ehtinyt ulkoilemaan ja lukemaan, rauhottumaankin.

Kevään kuukausille on tiedossa paljon ohjelmaa. Nyt lähestyy Israelin matka. Olemmehan jo kahden viikon päästä huristelemassa vuokra-autolla Tel Avivista Jerusalemiin. Sitä ennen käydään vanhusten luona, valmistellaan Vihaksen rakennusprojektia ja viritytään omatoimimatkailuun Israelin reiteillä.