ITK:n jälkimainingeissa

Viime viikot olen kurkistellut työrintamalle ja nyt viime päivinä haistellut uusia tuulia myös ITK-päivillä. Lukuisat kohtaamiset tuttujen ja tuntemattomien kanssa sekä uudet verkko-opetuksen kuviot laittoivat lomalaisen pään täysin pyörälle. Virikkeiden ylitarjonta syöttää mieleen yön tunteinakin secondlifeja, jaikuja, wikejä ja kaikensortin verkkoyhteisöjä. Nyt olisi houkutus aktivoitua, kun on taas tarttumapintaa saatu. Hieman olen jo jaikuillutkin ja sometu-verkostoonkin tutustunut. Mukavaa, mutta ei ehkä kuitenkaan nyt sitä kaikkein tärkeintä, johon haluan lopun lomaani käyttää.

ITK-päivien suurin anti ei sittenkään tainnut olla uusissa tiedoissa tai virikkeissä. Kolmen kuukauden lomailu on ihanasti irrottanut työkuvioista, mutta samalla herättänyt pienen ahdistuksen. Pystynkö enää hyppäämään liikkuvaan junaan ja löytämään itselleni niin tärkeän työmotivaation? Olenhan etsinyt suurta missiota ja merkitystä työlleni. Tuo suuri opetusalan konferenssi kokosi yhteen lähes kaikki verkostomme yhteistyökumppanit, joten saatoin testata omaa asennettani menneeseen ja tulevaan työhöni ikäänkuin lomalta käsiin. Jännitti kyllä pitää esityskin ISOverstaasta, kun en siellä nyt ole edes töissä. Silti se tuntui jotenkin omalta, eikä yleisö varmaan edes huomannut, että olen tässä jotenkin ulkopuolinen. Tuntui hyvältä myös kohdata työkavereita ja lukuisia verkostokumppaneita. Alkuvuoden prosessointini on selvästi tuottanut tulosta. Mieli on nyt kevyt ja luottavainen. Sain levollisen mielen myös sen suhteen, että liikkuvaan junaan on mahdollista hypätä, kun ei kanna kaikkea mennyttä painolastia mukanaan.

Loma jatkuu vielä. Työasiat voin nyt rauhassa laittaa sivuun luottaen siihen, että niille tulee sitten oma aikansa. Pelkäsin etukäteen, pystynkö enää lomalle laskeutumaankaan tämän työsession jälkeen. Nyt haluan vielä tarrata kiinni siihen lepoon ja rauhaan, jota olen opetellut viime kuukausina. Jospa työelämäkin sujuisi sitten levosta käsin, ei tiukkapipoisesti pusertaen.

Jukka lähti äsken piipahtamaan rakennushommissa. Päätin jäädä tällä kertaa yksin kotiin. Lähiviikkoina seuraankin kevään tuloa välistä Varkauden ja välistä Kerimäen suunnasta.